Koivusta eniten allergiaoireita

Hengitystieallergioista kärsivälle kevät voi olla hankala ajanjakso: lehtipuiden siitepölyt aiheuttavat oireita, joita katupöly ja flunssavirukset usein vielä pahentavat. Siitepölykauden alku vaihtelee eri vuosina useitakin viikkoja sääolosuhteiden mukaan. Keväisin eniten oireita aiheuttaa koivu, jonka siitepölykausi on juuri alkamassa.

Siitepölytuotanto alkaa, kun lämpötila on kohonnut nollan yläpuolelle. Herkimmät voivat kuitenkin saada oireita jo ennen siitepölykautemme alkua, sillä eteläisten ilmavirtausten mukana siitepölyä voi kantautua meille muualta Euroopasta ennen kuin lehtipuiden kukinta täällä on käynnistynyt.

Kevään ensimmäisiä allergiaoireiden aiheuttajia ovat lepät ja pähkinäpensas, joiden siitepölyä alkaa esiintyä yleensä maaliskuussa. Eniten oireita keväisin aiheuttaa koivu, jonka siitepölykausi ulottuu useimmiten huhtikuun puolesta välistä kesäkuun alkuun. Seuraavaksi alkaa heinien pölytys ja loppukesästä vielä pujon.

Siitepölyn määrät ilmassa vaihtelevat vuosittain. Kasvien kukinnan runsaus määräytyy edellisen kesän kasvuolosuhteiden mukaan, joten esimerkiksi menneen talven kovat pakkaset tai runsaat lumet eivät vaikuta kukintojen määrään. Tälle keväälle on ennustettu hieman viimevuotista heikompaa koivun kukintaa.

Oikea lääkitys helpottaa oireita

Siitepölyallergian mahdollisia oireita hengitysteissä ovat aivastelu, kirkaseritteinen nuha, nenän kutina ja tukkoisuus sekä yskänärsytys ja astman paheneminen. Silmät voivat olla punoittavat, kutisevat ja vetistävät. Myös atooppinen ihottuma saattaa pahentua.

Siitepölyallergian hoidon perustana ovat lääkkeet, mutta allergiseen nuha- ja silmäoireiluun kannattaa harkita siedätyshoitoa. Allergian oireita voidaan hoitaa ja helpottaa suun kautta otettavilla antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla. Valmisteita on useita, ja valtaosaan, varsinkin isompiin määriin, tarvitaan resepti.

Usein kysytään, kannattaako suun kautta otettava antihistamiini aloittaa jo hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua vai vasta kauden ja oireiden alettua. Vastaus riippuu kysyjän allergian voimakkuudesta ja oireiden tiheydestä. Jos allergia on lievä ja oireet satunnaisia, tarvittaessa otettava antihistamiini yleensä riittää. Jos allergiaoireet ovat aikaisempina vuosina olleet runsaita, kannattaa kauden kattava, säännöllinen antihistamiinilääkitys aloittaa jo ennen kuin siitepölyt ja niiden aiheuttamat oireet ilmaantuvat. Tuoreen tutkimuksen mukaan pari viikkoa ennen siitepölykautta aloitettu antihistamiinilääkitys vähensi allergisen nuhan oireita ja allergisen reaktion välittäjämekanismeihin kuuluvien histamiinireseptoreiden määrää nenän limakalvolla. Siitepölykauden ajan käytetyt nenästeroidisuihkeet ovat tehokkain lääke nuhaoireisiin, erityisesti, jos nenän tukkoisuus on ongelma.

Testi vahvistaa allergiaepäilyn

Mistä sitten tietää, ovatko oireet siitepölyallergiasta johtuvia? Joka vuosi suunnilleen samaan aikaan keväällä ja kesällä esiintyvät hengitystieoireet ovat todennäköisesti allergiaa. Asia varmistuu, jos oireilun lisäksi allergiatestit osoittavat herkistymisen epäillyille oireiden aiheuttajille.

Allergiatestit voidaan tehdä ihopisto- eli prick-testeinä tai verikokeena. Ennen ihopistotestejä suun kautta otettavasta antihistamiinilääkityksestä on pidettävä vähintään viiden vuorokauden tauko. Tämän vuoksi ihopistotestit tehdään useimmiten joko ennen tai jälkeen pahimman oirekauden. Verikokeena otettava allergiatesti voidaan sen sijaan tutkia milloin vain – mahdolliset lääkitykset eivät sitä haittaa. Aivan pienillä lapsilla allerginen nuha on vielä epätodennäköinen, mutta noin toisesta ikävuodesta eteenpäin sen esiintyvyys alkaa lisääntyä. Eniten allergista nuhaa on nuorilla aikuisilla, heistä vaivasta kärsii jopa joka neljäs.

Siedätyksellä hyviä tuloksia

Jos siitepölyallergian oireet vaivaavat lääkityksestä huolimatta, kannatta harkita siedätyshoitoa. Hoidosta hyötyy 70–90 prosenttia potilaista: heillä limakalvojen allerginen tulehdus, allergiaoireet ja lääkityksen tarve vähenevät selvästi. Tällä hetkellä koivusiedätys toteutetaan pistosmuotoisena, mutta heinäallergiaan on vaihtoehtona myös päivittäin otettava kielenalustabletti. Hoito kestää kolme vuotta. Siedätyshoito kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua, joten tuleva syksy on sopiva hetki laatia suunnitelma hoidon aloittamisesta yhdessä lääkärin kanssa. Alaikäraja siedätyshoitoon on viisi vuotta, yläikärajaa ei ole. Hoidon aloittamisen ehtona on kuitenkin se, että IgE-välitteinen allergia on osoitettu allergiatestein.

Vinkkejä allergikoille

Lääkkeiden ohella on olemassa muutamia kotikonsteja, joita voi kokeilla siitepölykaudella oireiden vähentämiseksi.

• Keskitä ulkona oleskelu mahdollisuuksien mukaan aamuihin ja iltoihin, jolloin siitepölyä on vähiten ilmassa.
• Vältä ulkoilua aurinkoisella ja tuulisella säällä, jolloin ilmassa on eniten siitepölyä.
• Vältä pyykkien kuivaamista ulkona ja vuodevaatteiden tuuletusta pahimpaan siitepölyaikaan.
• Seuraa siitepölytiedotteita sanomalehdistä, tv:stä tai internetistä.
• Asenna hiukkassuodattimet ulkoilmaventtiileihin ja tuuletusikkunoihin.
• Pidä makuuhuoneen ikkunat kiinni pahimpaan siitepölyaikaan.
• Älä tuo kotiin koivunoksia, pajunkissoja tai niittykukkia.
• Pidä pihanurmikko lyhyenä ja leikkaa nurmikko kosteana.
• Pyyhi lattiat ja muut pinnat säännöllisesti kostealla liinalla.
• Huuhtele siitepöly pois hiuksista ennen nukkumaanmenoa.

Lisätietoa www.allergia.com